Päivitetty viimeksi 4.4.2026
Suomessa nuohous kuuluu pelastuslain piiriin, ja tietyt rakennukset ja tulisijat on nuohottava lakisääteisesti.
Vuoden 2019 alussa nuohouslaki uudistui, ja sen myötä omakotitaloissa, vapaa-ajan asunnoissa ja muissa yksityiskäytössä olevissa rakennuksissa nuohouspalveluiden tilaaminen on jätetty asukkaan vastuulle.
Tämä tarkoittaa, että kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisijat ja hormit pidetään turvallisessa kunnossa. Lain tavoitteena on varmistaa, että rakennusten tulisijat eivät aiheuta palovaaraa ja että niiden käyttö on turvallista ja energiatehokasta.
Käytännössä laki velvoittaa pitämään tulisijat ja savuhormit sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu tulipaloriskiä tai terveyshaittoja. Vaikka nuohous olisi lain mukaan pakollinen vain tietyille rakennuksille, myös ulkotulisijoiden ja pihasaunojen omistajien tulisi ottaa vastuu niiden turvallisuudesta.
Nuohouksen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa nokipaloon, joka saattaa levitä laajalle ja aiheuttaa vakavia aineellisia vahinkoja. Varmistamalla säännöllisen huollon voidaan ennaltaehkäistä vaaratilanteita ja pidentää tulisijan käyttöikää.
Ulkotulisijojen nuohous
Nuohous on pakollista sisätiloissa säännöllisesti käytössä oleville tulisijoille, mutta laki ei erikseen määrää ulkotulisijojen tai pihasaunojen nuohouksesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niiden puhtaudesta ei tarvitsisi huolehtia.
Omistajan vastuulla on varmistaa, että ulkotulisijat ovat turvallisia käyttää ja että savukaasut pääsevät poistumaan esteettä. Nokikerrostumat voivat heikentää vedon tehokkuutta, lisätä häkävaaran riskiä ja aiheuttaa nokipaloriskin.
Ammattilaisten suositusten mukaan ulkotulisijat tulisi nuohota vähintään kerran vuodessa. Pihasaunan savuhormi, grillit ja terassitakat voivat kerätä kosteutta ja nokea samalla tavalla kuin sisätulisijat, minkä vuoksi säännöllinen huolto on suositeltavaa.
Erityisesti kosteassa ympäristössä olevat savuhormit voivat kärsiä rapautumisesta, jos noen ja kosteuden yhdistelmä saa aikaan happamia yhdisteitä. Tämä voi heikentää hormin rakennetta ja johtaa pitkällä aikavälillä kalliisiin korjauksiin.
Milloin nuohous on pakollinen?
Lain mukaan nuohooja ei ole velvollinen tekemään tarkastuksia omakotitalon ulkotulisijoihin. Jos hormi on kuitenkin liitetty rakennukseen tai katettuun tilaan, se voi kuulua virallisen nuohouksen piiriin.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos terassitakka on osa kiinteää rakennusta tai pihasaunan hormi on yhdistetty rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään, nuohous voi olla pakollinen.
Tällaisissa tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen nuohoojaan ja selvittää, millaiset velvoitteet omaan tulisijaan kohdistuvat. Jotkut vakuutusyhtiöt saattavat myös edellyttää säännöllistä nuohousta, jotta mahdollisissa tulipalotapauksissa korvaus säilyy voimassa.
Mikäli nuohousvelvoitetta ei ole noudatettu, vakuutusyhtiö voi jopa evätä korvauksen. Tämä tekee nuohouksesta tärkeän ennaltaehkäisevän toimenpiteen sekä turvallisuuden että taloudellisen turvan kannalta.
Kuinka usein nuohous pitää tehdä?
Nuohouksen tarve riippuu täysin tulisijan käyttömäärästä. Jos tulisija on aktiivisessa käytössä, sen hormi olisi hyvä nuohota vähintään kerran vuodessa. Tämä varmistaa, että veto säilyy hyvänä ja palaminen on tehokasta.
📌 Suositellut nuohousvälit:
✔ Pihasaunat ja paljut: Jos sauna lämpenee useita kertoja viikossa, nuohous on suositeltavaa tehdä 6–12 kuukauden välein. Runsas käyttö aiheuttaa nopeamman noen ja tervan kertymisen, mikä voi heikentää vedon tehokkuutta ja lisätä nokipaloriskiä.
✔ Terassitakat ja ulkotulisijat: Jos käyttö on satunnaista, kerran vuodessa riittää, mutta jos hormi vetää huonosti tai savua kertyy liikaa, nuohous voi olla tarpeen useammin.
✔ Grillit ja pizzauunit: Jos käytössä on savuhormi, se kannattaa puhdistaa aina ennen uutta käyttökautta, jotta palaminen on mahdollisimman tehokasta. Rasvan ja noen kertymät voivat vaikuttaa savun poistumiseen ja jopa aiheuttaa hormipalon riskin.
Paras vuodenaika nuohoukselle
Nuohous voidaan tehdä mihin tahansa vuodenaikaan, mutta kevät ja syksy ovat yleisesti suositelluimmat ajankohdat.
🌿 Kevät (maalis-toukokuu): Talven aikana kertynyt noki ja kosteus voivat vahingoittaa hormia, joten kevätnuohous varmistaa, että tulisijat ovat valmiita kesän käyttöön. Lisäksi keväällä voidaan tarkistaa, ettei hormiin ole päässyt kertymään linnunpesiä tai muita esteitä.
🍂 Syksy (syys-marraskuu): Jos tulisijoja käytetään erityisesti syksyllä ja talvella, nuohous kannattaa tehdä ennen lämmityskauden alkua. Tällöin palaminen pysyy tehokkaana ja turvallisena koko kylmän kauden ajan.
Talvella nuohous voi olla hankalampaa, erityisesti korkeilla katoilla tai vaikeasti saavutettavissa olevissa piipuissa. Pakkasella noki ja kosteus voivat jäätyä, mikä vaikeuttaa puhdistusta.
Mitä nuohous maksaa?
Nuohouksen hinta vaihtelee sijainnin, tulisijan tyypin ja nuohoojan hinnoittelun mukaan. Keskimäärin nuohous maksaa 50–150 euroa riippuen siitä, kuinka monta tulisijaa puhdistetaan ja kuinka vaikeapääsyinen hormi on.
💰 Mistä nuohouksen hinta muodostuu?
✔ Kohteen sijainti – Syrjäseuduilla palvelu voi maksaa enemmän matkakulujen vuoksi.
✔ Hormin korkeus ja saavutettavuus – Katolle kiipeäminen tai vaikeasti puhdistettavat hormit voivat nostaa hintaa.
✔ Tulisijojen määrä – Useamman tulisijan nuohous kerralla voi alentaa yksikköhintaa.
Kuuluuko nuohous kotitalousvähennyksen piiriin?
Nuohous ei oikeuta kotitalousvähennykseen, koska se on laissa säädetty pakollinen toimenpide. Verottajan ohjeistuksen mukaan vain tavanomaiset kodin kunnossapito- ja perusparannustyöt ovat vähennyskelpoisia, eikä nuohousta katsota tällaiseksi työksi.
Vaikka nuohous parantaa turvallisuutta ja tulisijan toimivuutta, sitä ei luokitella verovähennyksiin kuuluvaksi huoltotyöksi, koska lain mukaan se on kiinteistön omistajan vastuulla oleva pakollinen toimi.
